sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Vuosi meni supernopeasti






Meidän pieni Emil tänään 1 vuotta!
Meinasin alkaa parkumaan täyttä kurkkua kun katsoin kuvia Kätilöopistolta. <3
Pienen pieni vauva onkin jo taapero. Mihin tämä vuosi oikein meni? Ja näin nopeasti?!

Emma


perjantai 29. maaliskuuta 2013

Synttäreiden valmistelua

Huhheijjakkaa!
Päivä takana siivoilua, leipomista ja Emilin huoneen järjestelyä.
Saatiin Annmarien miehen vanhemmilta levitettävä sohva poikasen huoneeseen sängyn tilalle.
Nyt on enempi tilaa leikkiä ja silti mahtuu yövieraitakin. Annmarien perheen lisäksi Emilin kummisetä kävi tyttöystäväkandidaatin kylässä. Mieskin tokaisi vieraiden lähdettyä että "olipa kiva kun oli paljon ihmisiä kylässä". Ja niin oli kyllä mustakin! Kesällä aivan varmana lähdetään porukalla vaikkapa Tallinaan. Tai niin me naikkoset päätettiin, miehiltä ei niinkään tarvitse moisia kysellä. ;)

Tänään siis täytin kakun, tein pikkupitsoja ja kahtia erilaisa muffinsseja.
Suklaiset on tehty luottoreseptillä, mutta tällä kertaa laitoin taloussuklaan tilalle pätkistä.
Nää vaalemmat on sitten ihan perusmuffinssitaikinasta tehtyjä, mutta laitoin joukkoon vähän sitruunaa ja sisälle vaahtokarkkeja. Ainakin taikina maistui hyvälle.
Aamusta sitten vielä vaahtokarkkimuffinsseille kuorrutus, kakulle voikreemi, sokerimassa ja koristeet.
Ehkä tästä selvitään ja tulee kivat juhlat.


Nyt äkkiä suihkuun ja nukkumaan, aamulla täytyy herätä aikaisin väsäilemään ja tehdä vielä pikaimurointi.

Öitä ja peukut pystyyn että sokerimassa menee tasaisesti.

Emma

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Synttärihommia ( =stressiä)

Voi apua mikä stressi! 
Ja mistäs muustakaan, kuin poikasen ensimmäisistä syntymäpäivistä.
Mä mukamas ajattelin ottaa rennosti, koska vieraat ovat "vain" sukulaisia ja kavereita. 
Joopajoo, uskoinkohan itsekään.. 
Mies ainakin totesi viikonloppuna että "ens viikon sitten varmaan hermootkin leipomusten kanssa". 
Joo, jos huomenna alkais valmistautua, enkä jättäis kaikkea sinne Perjantai-illalle.
Näinhän mä ristiäistenkin kohdalla suunnittelin, mutta kuinkas kävikään.. 

Eniten tässä nyt päänvaivaa tuottaa The Kakku.

Haluaisin, että päällinen olisi sokerimassaa. Mutta kun en ole ennen kakkua sokerimassalla tehnyt, niin "vähän" jännittää jos onnistun sen pilaamaan jotenkin. Sitten taas ristiäisiin tein ihan peruskermakakun, ja sitä kehuivat kaikki. Ulkonäkö ei ollut maailman kaunein, mutta makua löytyi sitäkin enemmän.
Mun järki sanoo, että "tee hyvä nainen kermakakku", mutta kun oon tehnyt itselleni jonkun päähänpinttymän tästä sokerimassasta?? Elintarvikevärikin ostettu, koska sen kakun kuuluu olla vihreä.
Niinkuin on lautasliinat ja servetitkin. Joten virheä kakku sokerimassalla täytyisi tehdä!
Ongelmana on, että millainen, minkä kokoinen, mitä täytteeksi ja koristeeksi..
Voi Luoja sentään kun menee jo itselläkin hermoilut tähän jahkailuun ja "mutta"- hokemiseen.
Ei se vaan auta kuin illalla taas alkaa selailemaan blogeja ja googlen kuvahakua.

Noin mä kirjotin yks päivä tänne blogiin, mutta en tekstiä julkaissut sit kuitenkaan.
Tuosta oon ehkä iiiihan vähän rauhottunu. Kakun täyte suunniteltu ja päälle sokerimassa. Jos kakku ei oo maailman kaunein, niin MITÄ SITTEN? Ei se kakku ole se pääasia, sen nyt sain itsellenikin iskostettua pääkoppaan, vihdoin!
Muutama ihminen on perunut tulonsa Emilin synttäreille, joten tätä menoa ei tarjottavaa tarvitse niin hirveästi tehdä. Kaupasta kun en halua valmiina ostaa mitään, niin pitää helpomman kautta miettiä leipomukset ja kokkailut :) Toivotaan vaan, että kaikki onnistuu. Toistaseksi en oo onnistunu pilaamaan ikinä esim muffinseja, mutta saletisti niin käy juurikin nyt Perjantaina kun kaupatkin on kiinni.



Sunnuntaina me oltiin Annmarien pienen tyttösen Lillin 1 vuotis synttäreillä. Emil ja Lillihän molemmat täyttävät tulevana Sunnuntaina vuoden, mutta he juhlivat jo aikaisemmin pientä neitiä.




Emiliä vähän väsytti synttäreiden jälkeen :D
Postaustoiveita olisi suotavaa esittää, mikäli sellaisia on :)
Musta tuntuu että aina jankkaan täällä samoja juttuja, joten uudet aiheet tervetulleita.

Niin ja hei, Emil on nukkunut "hyvin" viime aikoina. Herää siis 1-2 kertaa yössä tutin perään, mutta nukahtaa kyllä uudestaan. Entiseen verrattuna ihan luksusta.
Ja vinkkinä, antakaa isien laittaa pienoiset nukkumaan ( mikäli sellainen on ). Mä kun vien poikasta nukkumaan, saattaa mennä 20-60 minuuttia että saan sen nukkumaan. Mies kun vie, niin se on maksimissaan kymmenen minuuttia ja Emil unessa. Samoin kun Emil herää yöllä, niin jos mies menee laittamaan tutin niin kaikki saadaan jatkaa unia rauhassa. Minä kun menen, niin jo on show pystyssä.
Eroahdistusta vissiin?

Nyt äkkiä suihkuun ja unten maille, väsyttää niiiiiiin paljon!

Emma



Haastetta pukkaa!

Haasteita tullut viime aikoina ihan hirveästi.
Tämän alla olevan haasteen sain seuraavilta :

Marilyn

ammibammi

Krista
Koska mua laiskottaa, niin vastaan tähän samaan syssyyn kaikkiin kysymyksiin. 
Muistaakseni oli vielä ainakin yksi joka tämän haasteen myös on antanut, mutta nyt en kuolemaksenikaan muista enää että kuka se oli.
Tämän samaisen haasteen olen saanut myös viime vuoden puolella, sinne pääset tästä.

Haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.


1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun tulee keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.



11 asiaa minusta:
    1. Mulla on melkein aina kylmät varpaat
    2. Mulla on siniset silmät, mutta vasemmassa silmässä on myös pieni oranssi läikkä 
    3. Rakastan nukkumista
    4. Kesä on mun lempparivuoden aika, enkä malta odottaa että se kohta saapuu!
    5. Tykkään laittaa ruokaa
    6. Minulla on huono näkö, ja käytän lähes aina piilolinssejä
    7. Tulevaisuudessa tahtoisin vielä ainakin yhden lapsen
    8. Tällä hetkellä mulla on pakonomainen tarve päästä eroon kaikesta turhasta
    9. Stressaan joskus liikaa asioista mille en mitään voi
    10. Tahtoisin ulkomaille. Vaikka sitten vaan Viroon :D
    11.Haluaisin oppia elämään päivä kerrallansa, niinkuin joskus osasin.

    Nämä 11 kysymystä sain Marilyniltä :


    1. Mikä on paras luonteenpiirteesi?
    No tuotaah, oiskohan se ihan vaikka tuo huumorintaju, toisten huomioonottaminen ja sinnikkyys.
    2. Mitä rakastat itsessäsi ulkoisesti?
    Tällä hetkellä voisin melkein väittää että en juurikaan mitään.. Ehkä silmät sitten? Tähän kysymykseen on varmaan helpompi vastata kun saa kroppaa enempi kuntoon :)

    3. Kuinka usein harrastat liikuntaa?
    Neljä kertaa viikossa suurinpiirtein. Joka päivä kävelylenkki/ hölkkä rattaiden kans.

    4. Valitsetko mieluumin kirjan vai lehden?
    Riippuu ihan olotilasta. Ennen olin kunnon lukutoukka ja aina oli kirja luettavana. Nykyään ei oikein "ehdi" tai jaksa keskittyä, joten tällä hetkellä vastaan että lehti.

    5. Missä ja miten isossa asunnossa asut (kerrostalo, rivitalo, omakotitalo..)?
    Kerrostalossa maantasalla. Löytyy 79 neliötä, kolme huonetta, kylppäri, vaatehuone ja iso kaksiosainen parveke.

    6. Elämäsi käännekohta?
    Oi miksi näin vaikea kysymys? :D käännekohta.. No ajatellaan tää postiivisesti ja vastataan että Emilin syntymä. Kaikki muuttui, kirjaimellisesti.

    7. Jos voisit muuttaa jotain menneessä, mitä muuttaisit?
    Nuoruuden toilailut

    8. Ihana muisto, joka ensimmäisenä tulee mieleen?
    Mä oon viime päivät miettiny paljon sitä kun tutustuttiin miekkosen kanssa. Ehkä ne muistot kun kaksin käytiin ajelemassa, kävelemässä ja katottiin leffoja pitkin yötä sen pienessä opiskelijaboksissa :)

    9. Mikä on mielestäsi paras tapa viettää vapaa ilta?
    Nykyään mä lasken vapaa-illan lapsivapaaksi. Sellaisen kuin saisi, niin silloin tahtoisin joko ihan vaan olla tai sitten miekkosen kanssa kaksin tehdä jotain. Toki kelpaisi muutama drinkkikin ystävien parissa.

    10. Mieluisin vuoden aika?
    Kevät ja kesä ehdottomasti. On niin ihanaa herätä, kun on valoisaa ja linnut laulaa. Kesäillat ja kesäyöt on myös ihan parasta.

    11. Onko sinulla mottoa tai muuta lentävää lausetta, jota käytät?
    Miekkosen kanssa meillä on muutamakin mutta niiden tarinaa ei nyt tähän jaksaisi millään selostaa. Mutta muuten ei kyllä taida olla mitään sellasta tiettyä? 

    Nämä 11 kysymystä tuli Annmarielta


    1. Minä vuonna synnyit?
    1987

    2. Syksy vai kevät?
    Kevät ehdottomasti


    3. Puretko kynsiäsi/kynsinauhoja
    Myönnetään että sillon tällön joo. Niin paha tapa josta pitäis päästä äkkiä eroon.

    4. Revitkö varpaankynsiä?
    Jos ymmärsin oikein niin en revi, leikkaan :D


    5. Oletko onnellinen elämääsi?
    Pääasiassa juu, parannettavaakin olisi.


    6. Onko sinulla ystävä johon voit 100% luottaa?
    No tuota.. Riippuu vähän että millaista luottamusta? Mutta joo, aika lähellä sitä.


    7. Onko sinulla salaisuus jota et ole kertonut kenellekkään?
    Ei kyllä aina joku jonkun asian tietää, eli en usko että on.

    8. Minne matkustaisit jos saisit ilmaisen matkan
    Jonnekin lämpimään!<3 Mulla ei sit niinkään olisi väliä.

    9. Seuraatko muotia?
    En oikein. Kyllä mä tiedostan kuitenkin että mikä mahtaa olla muotia, mutta en kulje muodin mukana tai mitenkään seuraa sitä.


    10. Oletko asunut ulkomailla?
    En ole, haaveissa ollut useasti. AuPairiksi piti lähteä, oli jo perhekin valmiina. Suunnitelmat meni mönkään sitten loppunen lopuksi :(

    11. Haluaisitko asua ulkomailla?
    Haluaisin. Ainakin hetken aikaa. 


    Nämä 11 kysymystä tuli Kristalta:

    1. Kauan olet blogannut?
    Aloitin Marraskuussa 2011, joten puolitoistavuotta suurinpiirtein.

    2. Minkä ikäisenä sait ensimmäisen lapsesi?
    24vuotiaana, samana vuonna täytin kuitenkin 25.

    3. Jos saisit muuttaa 3 asiaa elämässäsi, mitkä ne olisivat?
    Opiskelut olisi jollain mallilla, tai sitten että löytyisi kiva työpaikka. Niin ja reuman muuttaisin ehdottomasti olemattomaksi.

    4. Opiskelu vai työ? ja miksi?
    Työ. Mutta mun on nyt pakkokin miettiä opiskelua, ei olisi vaan mun juttu sitten alkuunkaan.

    5. Kuinka paljon päivässä vietät aikaa koneella?
    Mulla on läppäri melkeinpä aamusta iltaan asti päällä, samoin facebook. En kuitenkaan käväse kuin aina silloin tällöin katsomassa. Aamukahvien aikaan saatan istua tunninkin, ja iltasella sit taas parisen tuntia.

    6. Lempi tv-ohjelmasi?
    Voi apua. Me katotaan niin paljon sarjoja, että tähän on lähestulkoon vaikea vastata. Ensimmäisenä tuli mieleen Greyn anatomia, Lying game, the following, nashville, Salkkarit (:D), MasterChef..

    7. Kaksi tulevaisuuden haavetta?
    Avioliitto ja toinen lapsi/lapsia

    8. Mikä kamera sinulla on?
    Käytän puhelimen kameraa, mutta on mulla joku Samsungin perus digikamerakin olemassa.

    9. Haluatko naimisiin/oletko naimisissa?
    En ole mutta joskus tulevaisuudessa olisi ihana olla rouvashenkilö.

    10. Lempi artisti?
    Artisti? No Kaija Koo on ollu pikkulikasta asti ihan ykkönen, sit tietenkin suomalaiset Anna Puut ja Irinat.

    11. Hiustenvärisi?
    Vaaleanruskea

    Tällä kertaa en itse haasta ketään. :)

    lauantai 23. maaliskuuta 2013

    Kellä Onni- Sillä kulta!

    Me(kin) päästiin testaamaan Buzzadorina (tuotetestaajana) Valion Onni vellejä ja puuroja.
    Nämä ovat meille jo ennestään tuttuja, mutta pitkään aikaan ei olla syöty minkäänlaista puuroa. 
    Vellejä sitten aina iltaisin ja joskus myös aamulla.
    Ostin kaikkia makuja muutaman kappaleen. 



    Peruna-porkkana vellin tarjoilin huoneenlämpöisenä, ja niinkuin odottaa saattoi, 
    niin eipä mennyt kauaa kun oli pullo tyhjä. 
    Vellivaihtoehdoista (kauravelli,maissivelli,riisivelli,peruna-porkkana) peruna-porkkana on ehdoton suosikki. Hyvänä kakkosena tuli maissivelli
    Itse aina koemaistan juomat ja ruoat mitä poikaselle tarjoan, enkä voi kyllä vellien makua moittia.










    Valio Onni puuroja olen viimeksi ostanut kiinteiden aloituksen aikaan, joten on vierähtänyt tovi jos toinenkin, kun Emil on viimeksi näitä maistellut. Silloin aiemmin, suosikki oli Viljaisa puolukkapuuro. Nyt kuitenkin huomasin, että viimeistä suupalaa myöten meni alas vadelma-mustikkapuuro.
    Lähes yhtä hyvin Emil söi myös neljän viljan puuron sellaisenaan, ilman hedelmäsoseita. Kotona kun keittäisin   puuroa, niin siihen saisi kyllä laittaa aikalailla hedelmäsosetta sekaan, että näin hyvin menisi alas.

    Itsekin tykkäsin tuosta viimeisimpänä mainitusta todella paljon. Teki mieli itse syödä se.
    Maut ovat jokaisessa puurossa AITOJA, eivätkä maistu alkuunkaan keinotekoiselta ja tuotannolliselta. 
    Voisi sanoa että maut vastaavat kotona keiteltyä puuroa. 





    Paketit on helppo aukaista myös ilman saksia, ja reissussa myös käteviä. Näitä aion ehdottomasti jatkossa ostaa, aamu- ja iltapalaksi, kuin myös välipalaksi. Lisäksi tykkään Valio Onni sarjasta siksi, että viimeinen käyttöpäivä ei mene kovinkaan pitkälle, eikä niihin ole käytetty lisä- tai säilöntäaineita. Niin ja vielä valmistettu suomalaisesta maidosta!

    Ainoan ison miinuksen annan vetisyydestä. Mikäli puuroja tarjoili huoneenlämpöisenä, ne pysyivät "kiinteinä" ja pysyivät lusikassa. Mutta kun lämmitit tetrallisen kerrallaan, niin jo ennen kuin lautanen oli puoliksi tyhjä, oli puuro tosi vetistä. Melkeinpä olisi voinu tuttipullosta / nokkamukista syöttää loput.
    Onneksi siis meillä nuo ruuat maistuvat myös huoneenlämpöisenä. :)

    Suosittelen siis tutustumaan sivuun : http://www.valio.fi/onni/

    Emma



    tiistai 19. maaliskuuta 2013

    Viikonlopun kuulumiset

    Ihan ensimmäisenä tervetuloa uusille lukoille, teitä onkin "taas" kertynyt muutama! Jee! :)
    Arvontaa on luvassa, mutta ajankohta vielä vähän epäselvä.. Odotellaan ;)

    Perjantaina anoppi tuli meille kyläilemään. Koko viikonlopun olin kuin lomalla.
    Emilin vaipankin taisin vaihtaa Perjantaina, ja seuraavan kerran eilen kun anoppi lähti.
    Aamuisin saatiin nukkua pitkään, ja yölläkin jos Emilille iski tutin kaipuu, niin anoppi hoiti homman.
    Ihan luksusta! 

    Luksusta oli myös se, että Lauantaina päästiin miekkosen kanssa viettämään kaksin aikaa.
    Alkuun suunnitelmissa oli mennä keskustaan syömään, mutta muutamassa paikassa käytämme, totesimme että parempi ajaa vain Itiksen Fonda Del Soliin. Sen verran oli jonoa ja täyttä keskustan ravintoloissa.
    Siinähän se meikäläisen dieettikin koki kolauksen, kun en yksinkertaisesti voinut vastustaa tuota pihviä, enkä edes rankalaisia! Mutta hyvää oli, enkä sen kummemin ole edes potenut mitään omantunnon tuskia. 
    Liekö hyvä vai paha juttu, mutta näillä mennään.


    Syömässä oli kyllä ihanaa. Vaikka ei ollutkaan sen kummallisempi asiasta kyse, niin kummasti sitä taas katsoo tuota parempaa puoliskoa eri silmällä.

    Noh, dieettihän meni kahta kauheammin ranttaliksi, kun päätinkin sitten extempore lähteä siskon kanssa muutamalle alkoholipitoiselle. 
    Hups. 
    Ja tottakai sitten Sunnuntaina ei aamupalaksi tehnyt mieli syödä marjoja ja rahkaa, niin söinpä patonkia. Lounaaksi mäkkärin nugetteja ja iltapalaksi puoli levyä suklaata.
    Ou jee, ei oo mikään voittajafiilis, mutta tosiaan ei kyllä ole morkkistaan.
    Sen verran oon tyytyväinen tippuneisiin kiloihin, että ei mun urakkaa "pieni" lipsuminen haittaa.
    Eilen sitten dieetti jatkui normaaliin tapaan, ja tänään myös.
    Vaa'alla kävin Sunnuntaina aamusta ja silloin lukema oli (ihme kyllä ) 57,8kg.
    Sen jälkeen olenkin pysynyt puntarista kaukana, koska tuo Sunnuntainen mättäminen on saletisti tuonut elopainoa lisää.


    Eilen sitten saatiin vielä Emilin kummisetäkin illaksi kylään.
    Kun Emililtä kysyy, että "missä norppa", niin sormi osoittaa välittömästi kummisetää.
    Niin koomista :D

    Yksivuotis partyt lähenee, väriteema on päätetty ja sen mukaan ostettu pöytäliinaa ja servettejä.
    Muu onkin sitten suhteellisen avoinna. Suolaiset tarjottavat aikalailla mietittynä myöskin, mutta kakun ulkonäkö ja makeat tarjottavat vielä vähä hukassa. Ajattelin ehkäpä tehdä muffinseja jollain superöverikuorrutteella, mutta saas nähdä.
    Eilen meinasi ihan itku tulla kun mietin kuinka nopeasti vuosi onkaan mennyt.
    Mun pieni pallero on jo "iso poika". <3

    Emma




    perjantai 15. maaliskuuta 2013

    BLOGIKIRPPIS


    Avasinpa minäkin blogikirppiksen. Sinne pääset sivun yläkulmasta tai TÄSTÄ.
    Hinnat ovat täysin neuvolteltavissa, joten tarjoa jos mieleistä löytyy.
    Lisäilen vaatteita sitä mukaa kun laiskuudeltani kykenen :)

    torstai 14. maaliskuuta 2013

    Kuvitusta ja kuulumisia

    Tällä viikolla meillä on asunut todellinen kiukkumonsteri. Mutta ihmekös tuo kun korvaan varmasti sattuu. Käytiin Tiistaina uudestaan lääkärissä, koska oli varma ettei korvatulehdus ole lähtenyt. Kuitenkin lääkärin määräyksen mukaan kuusi päivää antibioottia takana, ja edelleen haroi korvaansa, ruoka ei maistunut ja itku alkoi välittömästi kun laittoi makuuasentoon.
    Sama lääkäri otti meidät vastaan kuin edellis kerrallakin. Sanoi, että tulehdus on pahentunut eikä antibiootista ole ollut viikon aikana mitään hyötyä. Ei kun siis uusi tujumpi antibiootti kehiin ja sormet ristiin että nyt auttaisi. Vielä ei kyllä huomaa että tehoa olisi, mutta toivotaan. Ehkä huomenna alkaa helpottaa kun sitten tulee kaksi päivää säännöllistä lääkkeen syöntiä täyteen. 

    Tiistaina kaveri kävi lapsosensa kanssa kylässä. Netta on Emiliä viikon vanhempi.


    Ihan kävi Nettaa sääliksi kun Emil kiskoi kaikki lelut kädestä ja pamautteli kirjalla päähän.
    Netta kun ei mistään ollut moksiskaan, vaan kiltisti alistui kohtaloonsa. Reppana. <3 :D



    Näin meillä on nyt nukuttu päiväunia ja osat öistäkin.
    Tulee muuten pikkusen kuuma kun nukkuu näin tiiviisti saman peiton alla. 


    Emilistä on superhauskaa laittaa tavaroita suuhun ja kanniskella niitä. Tää korkkileikki etenkin tuntuu olevan tooooosi hauska. Minusta se ei vaan ole niin kovin kivaa sitten nostella lattialle tippunutta korkkia takas pikkumiehelle.


    Mamman masun päällä uni maittaa. <3


    Eilen käytiin Cittarin mammuttimarkkinoilla hakemassa maitorahkaa ja jauhelihaa.
    Oli niin ihana ilma kävellä. Emiliä nauratti nuo aurinkolasit, ja sisälle mentäessä ilme oli ihan hölmistynyt kun otin ne pois. Saas nähä miten kesällä sitten pysyy aurinkolasit päässä, kun ei ole rukkasia kädessä.



    Huomenna tulee anoppi kylään, kun hänellä alkaa talviloma.
    Me päästään miehen kanssa kaksin syömään ja elokuviin. Kuinka luksusta!?! Viime kerrasta onkin jo aikaa, lähemmäs vuosi varmasti kun kaksin ollaan syömässä käyty. Ihanaa!
    Voitin matkamessuilta päiväristeilyn, joka on voimassa su-to lähdöillä. Senkin voisi hyödyntää parisuhdetta ajatellen, jos vaikka siskoni tulisi hoitamaan Emiliä päiväksi.

    Emma

    Niin ja uusille lukijoille tervetuloa! Voipi olla, että tässä täytyy laittaa piakkoin arvontaa pystyyn :)


    Sillä välin, käykääpä osallistumassa arvontaan TÄÄLLÄ!


    keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

    Tunnustus

    Sain ihanaisen tunnustuksen ihanaiselta Jasminilta. <3

    Tunnustuksen säännöt ovat seuraavanlaiset :

    1. Kiitä ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle
    2. Valitse viisi ihanaa blogia ( joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa
    3. Toivo, että ihmiset joille jätit tunnutstuksen, antavat sen eteenpäin

    Täältä lähtee tunnustukset näille blogeille :

    1. Hirstitalon suojissa

    Marika, poika, mies, hirsitalo ja siilet. Ihania sisustusideoita ja tuunauksia.

    2. Tulevan mamman päiväkirja

    Mallan blogissa seikkailee 04/12 syntynyt poika ja tuleva pikku kakkonen. Tykkään Mallan blogista, koska se on simppelisti aito.

    3. Tää on mun elämää

    Annmarie, 25 vuotias äippä ja 03/12 syntynyt tyttönen. Yksi parhaista ystävistäni ja lisäksi Emil ja Lilli syntyneet samana päivänä, noin kahdeksan tunnin ikäerolla.

    4. Odotusta ja odotuksen jälkeistä elämää

    04/12 syntyneen tyttösen äiti. Tämä blogi myöskin niin aito kuin olla voi olla iloineen ja suruineen.

    5. Rakkautta suurimmillaan
    Nooralla 04/12 syntynyt Niilo- poika. Rehellistä kirjoitusta lähes kaikesta maan ja taivaan väliltä. Nooralla on ihana kirjoitustyyli ja blogissa on paljon kuvia.

    Tässäpä siis meikäläisen viisi blogia jotka saavat tunnustuksen. Nämä eivät ole missään järjestyksessä, ja mukaan olisi mahtunut helposti toiset viisi. :)

    Emma

    Ps. EENALLA on käynnissä arvonta, marsmars osallistumaan!

    tiistai 12. maaliskuuta 2013

    Postista saapui hyvää mieltä

    Tänään postitäti koputteli ovella, ja ojenti päivän postit käteen.
    Mukana oli myös tämä :


    Jonka sisällä oli kortti...


    .. ja nämä:


    Kortin toiselle puolelle Noora oli kirjoittanut niin kauniisti, että meikäläinen väsyneenä ihan herkistyi. :')
    Kurkkua kuristi ja tippa linssissä oltiinkin sitten pieni tovi.
    Jotkut blogityypit tuntuu sellaisilta, että niiden kanssa haluaisi olla tekemisissä ihan oikeassakin elämässä. Noora on ehdottomasti yksi niistä, ja kortin teksti vielä lisäsi tuntemusta.

    Mutta asiaan. Naistenpäivänarvonta paketista löytyi siis ripsaria, dödöä, hajuvesiä, kajalia, huulikiiltoa ja kynsilakkaa. Dödö se vaan tuoksuu hyvältä ja muutkin tulee ehdottomasti käyttöön.

    KIITOS NOORA! <3 

    Emma


    maanantai 11. maaliskuuta 2013

    PyhjaPah


    Tänään on ollut vähän paska mutsi- fiilis. Ajattelin tosiaan, että Emilin päiväunien jälkeen lähdettäisiin mammaryhmän muksujen 1v miittiin. Noh, Emil sitten vetäs megapäikkärit eikä oltais enää julkisilla ehditty, eikä mieskään oisi ehtinyt enää viedä kun piti kouluun lähteä :/
    Harmitti ihan vietävästi, etenkin sitten kun näin kuvia paikalla olijoista. 
    Emil ois niin paljon tykänny kun oli niin paljon lapsia. :( 
    Kaupassakin aina kun tulee lapsia vastaan, hymy leviää kasvoille. 
    Ja parasta on jos ne lapset on sen verran isoja, että alkavat höpöttelemään takaisin.
    Nyt sitten harmittelen, kun en lähtenyt ennen päiväunia liikenteeseen. Tosin, sitten siellä olisi varmasti ollut kiukkuinen poikanen, jos (ja kun) unet olisivat jääneet vähäisiksi.
    Pöh ja pah.
    Noh, huomenna tulee kaveri käymään muksunsa kanssa niin saa Emil leikkikaverin :)

    Nyt iltapalalle, suihkuun ja äkkiä peiton alle lukemaan Torey Haydenin uusinta pokkaria.

    Öitä!

    Emma

    Sairastuvalta hei!

    Emil on ollut nyt reilun viikon jo flunssanen. Viime viikon Keskiviikkona käytiin sitten lääkärissä, kun yski niin kovin ja korviakin repi vähän väliä. Ja tulihan se sitten meillekin, ensimmäinen korvatulehdus.
    Tänään tuli kuudes päivä antibioottia, ja edelleen välillä pukkaa kuumetta, yskää ja nuhaa. 
    Nyt onkin alkanut haroa toista korvaansa, jossa ei viime viikolla tulehdusta vielä ollut.
     Mietinkin, että käyttäisin uudestaan lääkärissä. Antibiootin olisi kuitenkin jo tähän mennessä kuulunut vaikuttaa eikä kuumetta pitäisi olla mikäli lääke tehoaisi.. Pöh.

    Mutta jaksaa se poikanen olla välillä myös oikein iloinen oma itsensä. <3



    Tää kuva oli musta hauska, kerroin Emilille et kummitäti tulee kylään. Kyllä levisi iso hymy kasvoille ja sormet suuhun :D

    Tämä kuva eiliseltä, poikanen oli ihan kiukku ja sylivauva melkein koko illan. <3


     Meillä siis sairastupa pystyssä. Tänään olisi erään mammaryhmän miitti. Itseasiassa parasta aikaa menossa.. Jos Emil herää päikkäreiltä ajoissa niin käydään piipahtamassa ja moikkaamassa muita 1 vuotiaita.
    Harmittaa kovasti jos ei päästä kun Emil niin kovasti tykkää muista lapsista.

    Nyt lounaan kimppuun, että ehdin syödä ennen kuin pieni tuholainen herää!

    Emma

    lauantai 9. maaliskuuta 2013

    Tankataan, tankataan, tankataaaaan!

     Jo on olotila! Tänään siis takana superdieetin tankkauspäivä.
    Olotila on kyllä sen mukainen, että tullu vedettyä yhtä jos toista suuhun.
    Saatiin toki ihan ohjeistus päivää varten mitä fitfarmilaiset suositteli noudattamaan. Mutta saatiin myös mennä oman pään mukaan ja minähän toki menin.
    Tänään ruokalistalla onkin ollu maitorahkaa + mehukiisseliä, leipää juustolla, tuorepastaa ja kastiketta, irtokarkkeja ja pala jätskiä. Ja siis olotila on yökyökyök. Ei todellakaan maistunu karkit niin hyvältä ku ennen, ja jätskistäkin tuli kahden lusikallisen jälkeen etova olo. Ihan liian makeaa!
    Mä niin odotan huomista päivää kun voi taas syödä "normaalisti" eikä tartte ajatellakaan mitään mikä sisältää sokeria. Vielä kerran on pakko sanoa et hyi yök!
    Tää jatkuva janokin saa mut hulluksi! Tuntuu, että kun juot lasillisen vettä, niin ei hyödytä mitään ja heti pitää olla taas juomassa. Sitten kun tota vettä kittaa tän karkkiähky päälle niin mororallaa mikä olotila. 
    Tätä oloa ei siis ole todellakaan olltu ikävä.

    Iltapäivästä tää pussi näytti hyvältä, nyt mua lähinnä etoo.. Ja pussista ois yli puolet jäljellä.
    Niin ja en ihan itselleni vaan tollasta säkkiä ostanut, puolet on miekkosen :)


    Iltapalaksi patonkia tomaatilla, juustolla, kurkulla, salaatilla ja tonnikalalla.

    Aamupaino oli tänään 59,9kg.
     Vasemmalla neljän viikon takaiset kuvat ja oikealla tän aamuiset.

    Tästä on hyvä huomena jatkaa!

    Emma

    Facebookiin tästä!


    tiistai 5. maaliskuuta 2013

    Pika-apua kaivataan!


    Nyt kävi niin, että meidän yhdistelmät meni eilen kaupaksi.
    Joten tänään olisi tarkoitus hakea uudet rattaat.
    Luulin, että oltiin jo päätetty mitkä otetaan, mutta erehdyin katsomaan tori.fi:stä huvin vuoksi rattaita ja nyt iski valinnan vaikeus.
    Eli uutena nämä :

    Ora Terra


    Vai käytettynä nämä : 

    X-Lander XA


    Ainoa mikä noissa Oran rattaissa mietityttää, on nuo renkaat. Olen tottunut kääntyviin etupyöriin, joten tottuisinko kun sellaisia ei olisikaan? Noissa X-Landereissa taas mietityttää tuo väri.. En oikein tiedä mitä mieltä siitä olen. Joten, mielipiteitä kiitos!
    Kummat rattaat te valitsisitte, jos teidän tulisi jommat kummat ostaa? 






    lauantai 2. maaliskuuta 2013

    Höpinää

    Tänään käytiin kyläilemässä Annmarien luona, ja Emil sai leikkiä Lillin kanssa.
    Tosin molemmat kiukkus aina yhtä aikaa, etenkin jos mammat hävisivät näköpiiristä.
    Ei ollu poikanen maailman parhaimmalla tuulella kylävisiittä ajatellen, no ihmekös tuo viime yön jälkeen.

    Mulla alkaa flunssa pikkuhiljaa parantua, kovasti odotan että pääsen Maanantaina taas treenaamaan. Voipi olla tuskan ja hien takana ekat treenit, mut eiköhän se siitä sitten taas. Tänään mulla on ollu jatkuvalla syötöllä ihan mahoton nälkä! Oon himoinnu etenkin ruisleipää. Sellasta kunnon ruislimppua ( mitä en ikinä edes kotiin osta ), jonka päällä olisi oivariinia ja pari juustopalaa. Joo ja juustoa! Voi että mä tänään kaupassa koskettelin niitä juustopaketteja kuin kalleimpiakin aarteita.
    Ensi viikolla on tankkauspäivä, en malta odottaa!
    Flunssasta huolimatta, paino on laskenut muutama sata grammaa.

    Huomenna mennään siskon kanssa Ikeaan, koska hänen on kuulemma aivan pakko saada joku maljakko.. Mä haluaisin keittiöön uuden maton, mutta ei taida budjetti antaa periksi tällä(kään) kertaa.
     

    Nyt pikkuhiljaa unten maille. Emilkin on nukkunu jo reilun pari tuntia. Nukahti alle viidessä minuutissa, ja YKSIN! Tosin ei nukkunut tänään kummosia päiväunia, joten väsynytkin oli. Mä niin toivon, että ensi yönä ei herättäisi miljoonaa kertaa. Maksmissaan kerran, eikö niin?

    Emma

    Ei niin ei

    Mua niin suututtaa aina valittaa täällä, mutta toisaalta taas haluan kertoa rehellisesti miten meillä menee, enkä kaunistella asioita muuksi kuin ne on.
    Valittaminen koskee sitä ainaista ja samaa asiaa, poikasen yöunia.
    Alan olla niin kyllästynyt, väsynyt ja turhautunut että kohta on vaikeaa repiä iloa enää mistään. Ihan sama mitä me yritetään, meillä ei vain nukuta öisin. Eikä kyllä nykyään päiväuniakaan sen kummemmin.
    Päiväunille nukuttaminen kestää sen 20-60 minuuttia. Se on työn ja tuskan takana että se nukahtaminen sitten tapahtuu, lopulta. Iltaisin sitten poikanen nukahtaa kyllä ihan hyvin, mutta nukuttuaan sen kolmisen tuntia, alkaa älömölö. Oma sänky on sillä hetkellä pahin paikka maailmassa, eikä toivoakaan että suostuisi siellä olemaan. Esimerkkinä viime yö : Emil meni nukkumaan puoli yhdeksän aikaan. Vähän ennen kahtatoista, alkoi kuulua kitinää. Menin laittamaan tutin suuhun ja laitoin pojan makuuasentoon. Hetken siinä pysyi, sitten nousee ylös ja haluaisi syliin. Eikun taas makuuasentoon, tutti suuhun ja peitto päälle. Pienen tovin jo kuvittelin että siihen se rauhoittuu. Mutta mitä vielä.. Alkoi istuminen, nauraminen, tutilla pelleilly, peiton ja tyynyn heittely. Vielä kerran, makuuasentoon ja itse sängystä kauemmaksi.
    Tämän jälkeen lähdin huoneesta, jätin oven raolleen ja annoin pojan olla sängyssä. Meni kymmenisen minuuttia kun alkaa itku. En mennyt huoneeseen, ja viiden minuutin jälkeen oli hiljaista kymmenen minuuttia. Pienen hiljaisuuden jälkeen, alkoi äiti- huudot, kitinä, itku, huuto, sängyn laitojen potkiminen. Mies kävi laittamassa taas makuuasentoon ja eikun odottelemaan. Puolisen tuntia oli hiljaa, kunnes alkoi ihan järkyttävä huutokonsertti. Tiedätte ( tai olette ainakin nähneet ), kun kolme vuotias vetää raivohuudot kaupassa kun ei saa lelua tai tikkaria. Noh, sellaista huutoa meillä öisin. Ja se jatkuu, jatkuu, jatkuu.. Se ei lopu ellei pääse sängystä pois. Viime yönä kahden tunnin taistelun jälkeen itsekin jo itkiessä, en jaksanut enää. Oli pakko ottaa poika viereen ja tainnuttaa maidolla. Eikä sekään auttanut kuin juuri sen verran, että sain itse unesta kiinni. Sitten se alkoi taas. "Äiti leikitään, mua ei väsytä".
    Tämän jälkeen pidin tiukasti kainalossa, enkä päästänyt kääntymään. Sitten nukuttiin pari tunita, ja sama ralli alkoi uudestaan. Että pikkusen väsyttäisi juu.

    Tämä uniongelma aiheuttaa jo sen, ettei mua huvita päivisin tehdä mitään. Jos oon sopinut jonkun kanssa treffejä, niillekin raahaudun väkipakolla, että on edes jotain vaihtelua kotiseiniin. Mutta mä en vaan jaksaisi, vaikka kotiseinät alkaakin kaatumaan päälle.
    Asuntokin on kirjaimellisesti kuin kaatopaikka, ei yksinkertaisesti riitä energia siivota. Sekös sitten taas ahdistaa, koska tykkäisin että olisi edes suht siistiä. Nytkin kun on käynyt kavereita kylässä, ilmeistä näkee että pitäskö joskus siivota.. Joo pitäis, mutta kun ei voisi vähempää kiinnostaa.
    Koko ajan tiuskin, itken ja raivoan, vetelen herneitä nenään päivässä ainakin litran edestä.

    Enää ei vaan tiedä mitä tässä tekisi. 


    Emma

    perjantai 1. maaliskuuta 2013

    Yksitoista kuukautta ja yksi päivä

    Vuosi sitten olen postannut kirppislöydöistä ja kipeistä supistuksista. 
    Tekstiä lukiessani, tuntui kuin se oli ollut ihan äskettäin. Niin elävästi muistan kun istuin kauppakeksus Columbuksen penkillä ja mietin että miten mä pääsen sen kivun kanssa kotiin saakka. Ja silti se pieni möhnijäinen siellä masussa antoi itseään odottaa vielä kuukauden päivät.
    Ja nyt se masussa asunut pieni ihme, on jo 11 kuukautta ja yhden päivän vanha. <3
    Mihin tämä kulunut vuosi on oikein mennyt? Nopeasti ainakin.

    Emil otti ensiaskeleita Helmikuun alkupuolella. Ystävänpäivänä köpöttelikin sit jo pidemmän matkan.
    Edelleen menee suurimmaksi osaksi kontaten, mutta välillä innostuu kävelemään pitkiäkin matkoja. Kävelyn alkaessa, ollaan toistaiseksi kolhuilta säästytty.

    Lisäksi Emil osaa hirmu hienosti yhdistää sanat tavaroihin ja nimet ihmisiin. Välillä sitä ihan yllättyy kun muuten vaan höpöttää jotakin, ja poikanen meneekin tekemään sitä mistä juuri puhuin.
    Esimerkiksi jos sanon, että "laitetaan sukat jalkaan", niin Emil menee sukkien luo ja laittaa niitä omien jalkojensa päälle. Voi mahoton. <3

    Vauvat ovat tällä hetkellä se mikä hymyilyttää kovasti. Aina kun jossain on vauva, niin Emil osoittaa ja hymyilee kovasti. Samoin kun Muksu- hedelmäsoseissa on vauvan kuva, niin sitä pitää saada katsoa samalla kun syödään.

    Kuvia näyttäessä, Emil tunnistaa tutut kasvot.

    Tällä hetkellä eläimistä suosikkeja on puput ja koirat. Ulkona kun tulee koira vastaan niin jo on leveä hymy naamalla, ja hihkuminen alkaa samantien.

    Herra Hakkaraista Emil kutsuu nimellä Hakkai tai Hakka.
    Äiti on useimmiten äittä, äitti, äijjä, ätä.
    Isiä ei vielä selkeästi tule, mutta isikin on Ish ( tai jotain sinne päin ).
    Täti on tättä, maito on mamamamam ja nälän iskiessä kuuluu manmanman ( namnam ) tai käkkäkkääkää.
    Kakka on selkeä kakka, ja sitä on kiva huudella silloinkin kun se kakka ei siellä vaipassa ole.
    Kylpyyn mennessä Emil hokee "kypkypkyp".

    Maissinaksujen sijainnin poikanen tietää tarkasti, ja kun tulee tarve saada sellainen, mennään kaapin eteen seisomaan, osoittamaan ja kovaänisesti huudetaan nannanananann.


    Meidän pieni tohottaja, tänää siis 11kk ja 1pv. Nyt olisi jo korkea aika alkaa suunnitelemaan tulevia 1 vuotis kekkereitä. Pieni visio jo löytyy, mutta toteutus onkin sitten eri asia.

    Viikonloppuja! <3

    Emma