tiistai 31. heinäkuuta 2012

Kuvitusta


Lähdettiin ajelee Jyväskylään Perjantaina iltasella.
Perillä oltiin vasta 22.30 ja kivasti poikasen yöunet sitten kärsi..
Tässä siis pieni kuvapostaus Jyväskylän reissusta.
Lyhyeksi jää, että pääsee ite äkkiä nukkumaan.
Meidän suloinen ja kiltti poikanen ilmeisesti vaihdetaan öisin.
Kohta alkaa taas pauke kuulumaan, kun pinnasängyn laidat ja päädyt kalisee,
eikä siinä mekkalassa nukuta edes korvatulppien kanssa.
sisko

kedun keddu


yks kokonainen päivä reissua, ja tässä on "tarvittava" tavaramäärä
mun biologinen isä ja emil.

enon kanssa on kivaa!

jotain jännää? 

ekat varpaiden kastelut järvivedessä

minun pappa, eli emilin isopappa.
ikäeroa yli 80vuotta :) 

<3


Emma



perjantai 27. heinäkuuta 2012

Viikonloppuja

Me lähdetään poikasen ja siskon kans tänään sukuloimaan Jyväskylään!
Miekkonen ja koira jäävät kotivahdiksi :)



Mukavaa viikonloppua kaikille! <3

torstai 26. heinäkuuta 2012

Honey, I'm pregnant!

Tasan vuosi sitten, tein puoliksi läpällä raskaustestin.
Menkat oli myöhässä, mutta mun laskujen mukaan vaan muutama päivä.
Vatsaan kipristeli aina välillä samalla tavalla kuin silloin kun menkat alkaa.
Käytiin ihan ostamassa välineistöjäkin niitä varten.
Tissit oli jumalattoman kipeet, mut kuvittelin et sekin johtuu vaan kun ne menkat ois tulossa.
Miekkonen sit alko heittämään läppää asiasta, että jospa oonkin raskaana.
Noh, enhän mä voi olla!
Asia jäi kuitenkin vaivaamaan mua sen verran, et seuraavana päivänä kun miekkonen lähti töihin, niin meikäläinen marssi apteekkiin.
Ostin vielä halvimman testin, kun ajattelin että ne rahat menee kuitenkin ihan hukkaan.
Ei asuttu vielä miekkosen kanssa sillon yhdessä, mut olin aina sen luona kuitenkin.
Apteekin jälkeen menin omaan kotiin kattoo postit, ja ajattelin et teenpä nyt sen testin alta pois niin pääsee ottamaan siskon kanssa aurinkoa rauhallisin mielin.
Siinä sit lorautin purkkiin ja pipetillä parit tipat pissaa iskin raskaustestiin.
Housuja en ehtiny edes ylös vetästä kun tikkuun ilmestyi kaksi vahvaa viivaa.



Kädet alko täristä ja kirjaimellisesti piti ottaa tukea seinästä kun alko vintti pimenee.
Hoin itekseni kaikki maailman kirosanat, ja mietin että en voi tälläsestä asiasta soittaa miekkoselle töihin.
En halunnu puhelimessa asiaa sanoa.
Mut jollekin kun oli pakko saada kertoa, että tulee nyt kattoo että teinkö mä varmasti testin oikein.
Siskolle sitte soitin ja sanoin et oon raskaana.
Se nauro ja luuli et heitän läppää.
Mut ei, tää ei ollu mitään läppää.
Sit soitin mun silloiselle parhaalle kaverille, ja kerroin uutiset.
Sisko tuli, ja sekin sano et ei tosta nyt paljoa voi erehtyä.
Aurinkoa lähdettiin silti ottamaan Hakaniemeen venelaiturille. Siinä sit mietin et mitä hittoa?!?
Loppujen lopuks siitä auringon ottamisesta ei tullu enää yhtään mitään.
Lähdin sit kohti miekkosen kotia ja pähkäilin et mitä ja miten mä tän asian sille kerron.
Tiesin et asia olis sille yhtä iso shokki kun mitä mulle.
Eihän me oltu seurustelu kun vasta vähän päälle puoli vuotta.
Miekkosen kotona otin sit koiran ja ajattelin että ehdin hyvin käydä sen kanssa lenkillä, ennen kuin tän asian kertominen on edessä.
Väärin luulin, miekkonen tuli vastaan parkkipaikalta, ja samantien kun näki mun naaman, se kysy että mikä mulla on.
Sanoin vaan, että tuun kohta ni jutellaan.
Sehän sit tietenki huolestu että mikä mulla on kun olin niin omituinen.
Suoriltaan vaan töksäytin että tein sen testin, kun jäi meidän raskaus-läppä vaivaamaan.
Miekkonen valahti ihan valkoseks, ja hoki et mitä me tehdään.
Mä tiesin kyllä, etten aborttia pystyis tekemään, mut mietin että jatkanko mä raskauden kanssa yksin vai onko miekkonen valmis ottamaan vastuuta.
Noh, miekkonen oletti että se testi oli viallinen, ja niin se lainas kämppikseltään autoa ja eikun apteekkiin.
Ja samaahan sekin testi näytti.
Laskeskelin, että tuollin oli "jo" rv 6-7 meneillään.



39+4

Siinä hetki juteltiin, ja miekkonen sanoi ettei aio painostaa mua aborttiin, ja että lapsi pidetään.
Olin onnellinen mut silti oli tosi epätodellinen olotila.
Pitkään mulla oli vauvakuume, mut en ajatellu et "asia" etenis kuitenkaan tällä tavalla.
Molemmat soitti omille vanhemmilleen ja sen jälkeen laitettiin yhteisestä asunnosta hakemus menemään.


Nyt, tasan vuosi tapahtuneesta, tuolla sängyllä köllii tälläinen ihanapieniyllätys. <3
Hetkeäkään en vaihtaisi pois.

Emma

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Arkea


Voihan blogihiljaisuus.
Meillä on ollu suhteellisen hektistä viimeiset pari viikkoa.
Ilosaarirokin aikaan jäin viideksi päiväksi yh-äipäks kun miekkonen lähti rokkailemaan.
Mun sisko oli sitten meillä yötä mun seurana ja Perjantaina porukat toi Jyväskylästä mun 10 vuotiaan pikkuveljen myöskin meille
Päivisin äiti ja iskä viihty kans meillä, mut yöt ne vietti sitten muualla.
Oli kyllä ihan mahtavaa kun ne oli täällä.
Olisin muuten varmaan tullu hulluks kaksin Emilin kans, jos mun ihana perhe ei ois tullu viihdyttää meitä.
Eikä siis sillä hulluks, etten poikasen kanssa viihtyis, vaan koska kaipaan muutakin seuraa. ;) 


mun iskä ja poikanen



Miekkonen sit tuli Maanantaina illalla kotiin, tuliaisenaan hirvittävä flunssa.
Noh, siitähän seurasi seurasi se, että me ollaa nyt oltu sit kaikki pipinä.
Viime viikko oltiin koko perhe kotona, kun mies oli sairaslomalla.
Tänään taitaa tulla viides päivä kun poikanenkin on pipinä.
Eilen me käytiin lääkärissä kun toinen yskii ja pärskii niin paljon että pahaa tekee.
Saatiin yskänlääkettä.
Apteekissa kun käytiin, selvis et kyseinen yskänlääke on kolmiolääke.
Mä tässä nyt pähkäilen että uskaltaako sitä sitten antaa, meinaan itselläkin menee noista kolmiolääkkeistä nuppi ihan sekaisin, niin mitenkäs sitten noin piene kohdalla.
Maaliskuisten mammaryhmässä tosin monen esikoiselle oli myöskin määrätty samaista yskänlääkettä..
Joten ehkä mä uskallan. Illalla annoin "vaan" 2ml kun ohjeistus on se 2,5ml kolmesti päivässä.


pipinäkin jaksetaan hymyillä


Itse kans tässä kuumeesta ja limayskästä kärsin.
Toissayönä poikanen antoi mun nukkua kokonaiset yöunet, mutta sängystä sit pitikin nousta jo puol seiska.
Eilen nukuttiin kolmen tunnin iiihanat päikkärit, ja viime yönäkin riitti kun laittoi tutin suuhun.

Soseita meillä ollaan maisteltu / syöty muutama viikko.
Alkuun poikanen ei oikein ymmärtäny ideaa, mut nykyään odottaa jo seuraavaa annosta suu auki.
Parhaiten maistuu maissi, kasvikset ja perunakukkakaali.
Perunaporkkanasose on yökyökyök, samoiten bataattikesäkurpitsa.
Iltaisin syödään HIPP-puuroa hedelmäsoseen kanssa, ja päälle velliä. 

ensin maisteltiin, sit sylkästiin ruuat ulos ja naurettiin päälle :D

iltapuurot jossain ihan muualla kun missä pitäis.


Makkarista kuuluu ölinää, tai ekat päikkärit riittää jo Emilille
Näihin tunnelmiin siis!

Emma



Ps. Tänään meidän karvapallo Aapo 6v. <3







keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

its miiii!


Hotel Mama- blogissa
oli 50 asiaa listattuna, katsotaan jospa täältäkin irtoisi noin monta. :)

1. Äitiys on ehdottomasti parasta mitä voi olla
2. Ymmärrän asioita paljon enemmän nyt, kun on oma lapsi
3. Mieheni on minua vuoden, ja yhden kuukauden nuorempi
4. Aiemmin olin sitä mieltä, että miehen kuuluu ehdottomasti olla vanhempi
5. Tykkään pestä mattoja
6. Ja ikkunoita ( miksi siis meidän ikkunoita ei ole vieläkään pesty)
7. Meillä on tässä kuussa kuusi vuotta täyttävä kääpiövillakoira
8. Harmittaa kun ei ole enää niin paljoa aikaa touhuta sen kanssa
9. Tykkään hirveesti valokuvista
10. Mut en ite osaa oikein kuvata, vaikka kuinka yrittäisin
11. Raskauden jälkeen mun hiukset on alkanu kasvaa nopeemmin
12. Samoin ne on myös tuuheemmat
13. Siltikin haluaisin taas pidennykset, koska kyllästyn odottelemaan kasvua
14. Mulla on melkein aina rakennekynnet.
15. Nyt oon kuitenki ollu jo ainakin kolme viikkoa ilman
16. Haluaisin pudottaa ainakin kahdeksan kiloa painosta pois
17. Raskauden jälkeen kiloja on edelleen jäljellä yli kymmenen
18. Ei sillä ettäkö olisin ihan hirveesti niiden poiskaristamiseks mitään tehnykään
19. Pelkään vaan että mun tissit kutistuu olemattomiks rypäleiks. (:D)
20. Haluaisin asuu osaks maalla.
21. Sillein et ei ihan korvessa, mut kuitenkin korvessa
22. Haluaisin sellasen eläinten vanhustenkodin, mihin ottaisin asustamaan hyväkuntoisia eläinvanhuksia
23. Harrastin ennen laulamista monta vuotta
24. Nykyään en kuitenkaan osaa enää laulaa yhtään (?????)
25. Pianoakin pimputtelin muutamia vuosia
26. Nyt porukat on myyny mun pianon, enkä osaa varmaan edes soittaa enää
27. Mulla on neljä sisarusta
28. Joista kaks on täysin biologisia
29. Ja kahden kanssa olen asunut koko ikäni, joten sisaruksia hekin ovat
30.Kadun aika montaa asiaa mun menneisyydestä
31. Mutta toisaalta, en nyt ehkä ois tämä ihminen ilman niitä kokemuksia
32. Pelkään välillä että menetän kaiken
33. Pelkään myös kuollakseni korkeita paikkoja
34. Linnanmäen maailmanpyörä ( vai mikä lie rinkeli) on pahinta mitä tiedän
35. Silti mä joka kesä löydän itteni sieltä ylhäältä itkemästä :D
36. Mun mielestä aina vois olla kesä ja lämmin
37. Talvessa hyvää on ainoastaan villasukat ja tuleva kevät
38. Mulla on selkeä visio millaseks haluaisin meidän kämpän sisustaa
39. Mut en oo vieläkään onnistunu siinä
40.Samoin tykkään tietynlaisista vaatteista
41. Enkä ikinä kuienkaan löydä sellasia kun itselleni shoppailen
42. Emil kaipaa selkeesti pikkusiskon (sit joskus)
43. Tai no ei ehkä Emil, mut mää haluan pienen tytön mille voi pukea ihania mekkoja
44. Nykyään yks mun lemppariväreistä on vihreä
45. Kun taas ennen sitä inhosin ylikaiken
46.Mun pitäis hakea johonkin kouluun
47. Haluaisin työskennellä hoitoalalla, mut selkä ei kestä
48. Mun täytyis varata kirppispöytä
49. Täällä ois varmaan kolme ikean kassillista vanhoja vaatteita
50. plus Emilin pienet vaatteet

Hienostihan se meni :D
Meille ei oikestaan kuulu mitään ihmeitä.
Rokotusten jälkeen täällä on Herra Aurinkoisen tilalla ollu Herra Myrskypilvi.
Onneksi monet kitinät on pelastanut Hopla.
Mun kummityttö tykkäs kans vauvana tosta, ja kerran sit kokeilin et tepsiskö meillä.

Lisäks oon löytäny ihan hirveesti vanhanajan leluja ja helistimiä kirppiksiltä ja facebookista.
Niitä voisin kuvailla ja tehdä postausta.

Ja myöskään en ole unohtanu postaustoiveita.
Heti kun meillä ollaan taas "normaaleita", niin voi postailla rauhassa.

Tässä vielä kuva Emilistä ja kahdeksan tuntia vanhemmasta Lilli-kaverista! 



Emma

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Piikkejä



3kk neuvolassa:

Pituus: 66cm ( 60,8cm)
Paino: 7435g ( 6660g)
Pää: 41,2cm ( 39,5cm)

"Kasvu hienoa. Nan maistuu.
Iho siisti.
Helahtaa satunnaisesti korvikkeesta.
Jokeltaa, hymyilee, nauraa.
Hienosti kyynärnojassa"
Eilen meillä oli siis neuvola.
Voi herttinen sentään, meidän pienelle on tullu kuukaudessa pituutta KUUSI senttiä :o
Neuvolantätiki ihan ihmetteli, mutta totesi että on oikein sopusuhtanen poika.
Rokotukset saatiin, ja eilinen päivä menikin kitinällä ja itkulla.
Reippaasti Emil kuitenkin oli pistämisen ajan, äiti sen sijaan oli aivan pala kurkussa.
Rotarokotteesta johtuen eilinen päivä meni puklaillessa, ja välillä se oksennus lenti ihan kaaressa asti.

Tänään on kierrelty kauppoja ja kävelty Espalla.
Nyt jalat on ihan turvoksissa ( fiksua laittaa uudet, kovat kengät jalkaan) ja ruoka uunissa.


Emma




sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Juhannuksesta


Tuli pitkä postaustauko ( vaihteeksi), mutta syytetään anoppia.
Juhannuksen viettoon lähdettiin tosiaan viime viikon Torstaina, ja auton keula pistettiin menemään kohti Joensuusta. Perillä oltiin vasta illalla kymmenen maissa ja matka meni kaiken kaikkiaan hyvin, yhdellä pysähdyksellä. Emil jaksoi myöskin hienosti, tosin viimeinen puoli tuntia ennen perille pääsyä oli ulinaoopperaa. Mutta ymmärtäähän sen, 5-6h autossa istuminen kyllästyttää kaikkia.










Perjantaina aamulla lähdettiin sitten kauppaan hakemaan huojuttavia juomia ja grilliin lihaisia asioita.
No okei, ostettiin me myös salaattitarvikkeita, juustoja ja kaikkia namnam juttuja :)
Citymarket vei myös yhden mun rakennekynsistä.. Tarvikkeita ei ollu tietenkään mukana joten koko viikonloppu vietettiin kynsipuolena.

Emil oli anopin hoivissa viikonlopun. Vaikka tiesin että Emil on mitä parhaimmissa käsissä, silti tätä mammaa jännitti aikalailla.. Oli meinaan ensimmäinen kerta kun joku muu poitsua hoitaa yön yli.
Hyvin oli menny, ja E oli vetässy unta palloon koko yön, kertaakaan heräämättä.
Niin ja siis, Perjantaina otin alkoholia ekaa kertaa kunnolla pitkään aikaan. Senhän sit toki huomas. :D
Mutta oli kyllä superhauskaa ja ilmat oli mitä parhaimmat!



Enempää kuvia ei tältä illalta sitten viittikään julkasta, on sen verran verkkokalvoja raastavaa materiaalia... :D
Lauantaina mun sisäinen herätyskello herätti jo kahdeksalta, olo oli mitä hurmaavin.. Noh, ei kun siivomaan ja paikat kuntoon. Lähdettiin katsomaan Emiliä, käytiin suihkussa, juotiin kahvit ja sitten Emil menikin päikkäreille. Me lähdettiin perinteisesti tientoiselle puolelle jatkamaan juhannusta.
Alkuun olo oli kyllä mitä karmaisevin, mutta sitten se olotila siitä ajan kanssa hävisi.

Minä ja E:n kummistetä


Veikkaan että saan tästä kritiikkiä osakseni, kun olin pienen lapsen äitinä kaksi päivää peräkkäin ulkona.
Itse en kuitenkaan siitä koe huonoa omatuntoa, koska kun ollaan Helsingissä, meillä ei ole lapselle hoitajaa että päästäisiin kahdestaan edes syömään. Joten sallittakoon tälläinen kerta vuoteen.

Maanantaina lähdettiin aamusta ajamaan koti kohti, ja autossa oli tällä kertaa myös anoppi.
Anoppi, eli J:n äiti oli meillä päivää vajaan viikon.
Käytiin päivisin kiertelemässä kauppoja miehen ollessa töissä.
Voisin noista aleostoksista tehdä erillisen postauksen :)

Heittääkö teillä muilla nää tekstit ja kuvat miten sattuu? Tai kun yritin laittaa tekstin keskelle, niin tää automaattisesti siirtää sen vasempaan. Hermothan tässä menee!



Emma